Angola, maa rikastuneella kulttuurisella kudoksella ja myrskyisällä historialla varustettuna, on kokenut merkittäviä oikeudellisia muutoksia sen itsenäistyttyä Portugalin siirtomaavallasta vuonna 1975. Yksi merkittävimmistä näistä muutoksista on sen perustuslain kehittäminen. Angolan perustuslain kehitystarina on kertonut tarinan sitkeydestä ja edistyksellisestä muutoksesta itsenäisyyden taistelusta demokraattisen kehyksen luomiseen.
**Historiallinen Konteksti ja Itsenäisyys**
Angolan perustuslain tarina juontaa syvälle sen itsenäisyyden taisteluun. Saavutettuaan itsenäisyyden vuonna 1975, Angolaa hallitsi aluksi marxilais-leniniläinen yksipuoluejärjestelmä, jonka johdossa oli Angolan kansan vapautusliikkeen MPLA. Ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1975 ja se instituutioivasti yksipuoluejärjestelmän, jossa valtaa oli keskitetty presidentille ja keskeisille puolueen elimille.
**Perustuslailliset Muutokset Sisällissodan Jälkeen**
Angolan sisällissodan päättymisellä vuonna 2002 oli ratkaiseva vaikutus maan perustuslailliseen kehitykseen. Rauhansopimus MPLA:n ja UNITA:n (Angolan kokonaisvaltaisen itsenäisyyden kansallisliike) välillä loi pohjan poliittisille ja perustuslaillisille uudistuksille, joiden tarkoituksena oli muodostaa monipuoluedemokratia.
Vuonna 2010 hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka korvasi vuodesta 1992 asti voimassa olleen väliaikaisen perustuslain. Tämä merkittävä perustuslaki toi mukanaan useita tärkeitä muutoksia:
– **Presidentiaalisuus ja Toimeenpanovallat:** Presidentistä tuli valtionpäämies, hallituksen päämies ja asevoimien ylipäällikkö, keskittäen toimeenpanovallat.
– **Vallan Eroittelu:** Se vahvisti vallan erottelua toimeenpanovallan, lainsäädäntövallan ja oikeusvallan välillä, vaikka presidentille jäi merkittävä valta.
– **Ihmisoikeudet ja Vapaudet:** Perustuslaki taka