Lähi-idän sydämessä sijaitsee alue, joka on tunnettu paitsi rikkaasta kulttuuriperinnöstään myös huomattavista öljy- ja kaasuvarannoistaan — Persianlahden valtiot. Näiden maiden joukosta Qatar erottuu edukseen edistyksellisellä ja liiketoimintaystävällisellä verotusjärjestelmällään. Tässä artikkelissa käsitellään Qatarin verotusjärjestelmän hienosävyjä ja verrataan sitä Persianlahden naapureiden, kuten Bahrainin, Kuwaitin, Omanin, Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien verojärjestelmiin.
Qatarin verotusjärjestelmä: Yleiskatsaus
Qatar, maana, jonka vahvaa taloutta ohjaa pääasiassa luonnonkaasuvarannot, tarjoaa yrityksille yhden houkuttelevimmista veroympäristöistä. Maa ei määrää mitään tuloveroa yksityishenkilöille, mikä tekee siitä houkuttelevan kohteen ulkomaalaisille. Lisäksi osingoista, koroista ja rojalteista ei peritä lähdeveroa.
Qatarissa ulkomaisomistuksessa oleviin yrityksiin sovelletaan 10 prosentin tasaveroa paikallisista voitoista. Kuitenkin Qatarin tai GCC-maiden (Persianlahden yhteistyöneuvosto) kansalaiset omistavat yritykset ovat vapautettuja yhteisöverosta. Lisäksi Qatarin eri vapaavyöhykkeillä toimivat yritykset voivat hyötyä veroeduista uusiutuvilla sopimuskausilla.
Arvonlisävero (ALV) ja acciisivero ovat suhteellisen uusia Qatarin verokehyksessä. Hallitus on kuitenkin osoittanut aikomuksensa ottaa käyttöön ALV GCC:n ALV-kehyssopimuksen mukaisesti, jossa määritellään 5 prosentin standardi ALV-korko.
Vertaileva analyysi muiden Persianlahden maiden kanssa
**1. Saudi-Arabia:**
Saudi-Arabiassa on monimutkaisempi verotusjärjestelmä verrattuna Qatarin järjestelmään. Kuningaskunta määrää 20 prosentin yhteisöverokannan ei-saudilaisille tai ei-GCC-maiden osakkaille. Lisäksi siellä on uskonnollinen vero nimeltä Zakat, joka määrätään 2,5 prosenttia Saudi-Arabian ja GCC-maiden yksityishenkilöiden ja yritysten osakkeiden pääomasta. Saudi-Arabia on myös ottanut käyttöön 15 prosentin ALV:n, mikä on huomattavasti korkeampi kuin GCC:n standardikorko.
**2. Arabiemiirikunnat:**
Arabiemiirikunnat tunnetaan nollaverosta yksityishenkilöiden ja yritysten osalta (lukuun ottamatta öljy-yhtiöitä ja ulkomaisten pankkien sivuliikkeitä). Tämä tekee siitä kilpailukykyisen maan yritysten kannalta. Arabiemiirikunnat ovat asettaneet 5 prosentin maltillisen ALV-koron, joka vastaa GCC-sopimusta, ja ne ovat myös ottaneet käyttöön acciisiveron tietyille terveydelle haitallisille tavaroille.
**3. Bahrain:**
Samanlaisesti kuin Arabiemiirikunnissa, Bahrain ei määrää tuloveroja yksityishenkilöille. Yhteisövero määrätään vain öljy-yhtiöille 46 prosentin korkolla. Bahrain otti käyttöön ALV:n vuonna 2019 5 prosentin standardikorolla seuraten GCC ALV-sopimusta. Samankaltaisesti kuin Qatar, Bahrain tarjoaa erittäin suotuisan ympäristön ulkomaalaisille ja ulkomaisille sijoittajille.
**4. Kuwait:**
Kuwaitilla on ainutlaatuinen verotusjärjestelmä, jossa paikallisia yrityksiä ei veroteta, mutta ulkomaiset yritykset, jotka harjoittavat liiketoimintaa, ovat alaisia 15 prosentin yhteisöverokannalle. Vaikka siellä ei ole vielä ALV-järjestelmää käytössä, keskusteluja on käyty vihjaillen sen tulevasta käyttöönotosta GCC-standardien mukaisesti.
**5. Oman:**
Omanissa sovelletaan 15 prosentin standardia yritysverokantaa, paitsi öljysektorilla, jossa sovelletaan korkeampaa korkoa. ALV otettiin käyttöön vastikään huhtikuussa 2021 5 prosentin standardikorolla. Maa perii myös lähdeveron ulkomaisille tahoille maksetuista osingoista, koroista ja rojalteista.
Päätelmä
Persianlahden valtiot, niiden jakamat taloudelliset etunäkökohdat ja yhteistyökehykset Persianlahden yhteistyöneuvoston alla esittää joukon verojärjestelmiä, jotka ovat samankaltaisia joiltakin osin, mutta eroavat merkittävästi toisistaan muilta osin. Qatarin verotusjärjestelmä, joka tunnetaan henkilökohtaisen tuloveron puutteesta ja suhteellisen alhaisesta yhteisöverostaan, tarjoaa houkuttelevan ympäristön yrityksille ja ulkomaalaisille yhtä lailla. Vertailtaessa sitä Persianlahden naapureihin, Qatarin verorakenne jatkaa huomattavana esimerkkinä liiketoimintaystävällisestä ympäristöstä täydennettynä strategisilla talouspolitiikoillaan ja luonnonvaroillaan. Alueellisten taloudellisten dynamiikkojen kehittyessä sijoittajien pysyessä valppaina, näiden verorakenteiden ymmärtäminen on kriittistä tietoisen päätöksenteon tekemisessä Persianlahdella.
Tässä on joitakin ehdotettuja liittyviä linkkejä: