Maailmanlaajuisella areenalla jokaisen valtion oikeusjärjestelmä heijastelee sen ainutlaatuista historiallista, kulttuurillista ja yhteiskunnallista kontekstia. Sekä Israelin että länsimaisten oikeusjärjestelmien kohdalla on erityisiä elementtejä, jotka määrittelevät niiden oikeuslaitoksen ja toimintamekanismit. Tässä artikkelissa tutkitaan keskeisiä eroja Israelin oikeudellisten kehysten ja niiden pohjalta yleisesti löytyvien länsimaisten maiden, erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan, välillä.
Israelin oikeusjärjestelmää vaikuttavat monenlaiset perinteet, mikä tekee siitä varsin erilaisen verrattuna länsimaisiin oikeudellisiin kehyksiin. Yksi Israelin oikeusjärjestelmän määrittelevistä piirteistä on sen sekoitus siviili-, yleisen- ja uskonnollisen oikeuden osa-alueita, joita voimakkaasti vaikuttaa maan monimuotoinen perintö.
1. Oikeusjärjestelmien perusta ja kehitys
Israelin oikeusjärjestelmä ammentaa useista perinteistä: siinä on juurensa osmaanilaisissa sekä brittiläisissä mandaattilaeissa, mutta se on myös muovautunut juutalaisesta uskonnollisesta laista (Halakha) sekä modernista lainsäädännöstä. Toisaalta länsimaiset oikeusjärjestelmät, kuten Yhdysvalloissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, nojaavat enemmän yhteen perinteeseen, pääosin joko yleisen lain tai siviililain perinteisiin.
2. Uskonnollisen lain rooli
Merkittävä ero löytyy uskonnollisen lain osallistumisesta. Israelissa uskonnollisilla tuomioistuimilla on laaja toimivalta henkilökohtaisiin tilakysymyksiin kuten avioliittoon, avioeroon ja lapsenhuoltoon juutalaisten, muslimien, kristittyjen ja druusien yhteisöissä. Nämä uskonnolliset tuomioistuimet toimivat rinnakkain maallisen oikeusjärjestelmän kanssa, mutta niiden päätöksiä tunnustetaan ja niitä noudatetaan valtion taholta. Toisaalta länsimaiset oikeusjärjestelmät ylläpitävät yleensä selvempää erotusta kirkon ja valtion välillä, ja perheoikeudellisista asioista huolehtivat maalliset tuomioistuimet.
3. Säännöstön laatiminen ja tuomiopre…